Maailma on myllerryksessä, eivätkä kriisit ota loppuakseen. Uhkakuvista huolimatta tilanne ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Muutoksiin pitää varautua, riskejä hajauttaa ja ketteryyttä kasvattaa, kertoivat UPM:n, Gigantin ja Metso Outotecin johtajat LJK:n huippuseminaarissa Helsingissä. Aiheena oli kriisien
kääntäminen voitoksi.
UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrelan oli helppo hymyillä, koska UPM oli juuri kertonut kolmannen vuosineljänneksen huipputuloksesta. Yhtiö on porskuttanut läpi paperimiesten lakkoilun, Ukrainan sodan ja energiakriisin erinomaisessa kunnossa. Miten se on onnistunut?
Yksi keskeinen tekijä on UPM:n kansainvälisyys. Yhtiöllä on tuotantolaitoksia ympäri maailmaa, mikä tasaa riskejä. Lisäksi UPM on sekä energian tuottaja että kuluttaja. Yhtiöllä on lisäksi selkeä strategia siinä, kuin kypsiltä toimialoilta kuten graafisesta paperiteollisuudesta tulevaa tulovirtaa käytetään alku- ja kasvuvaiheessa oleviin liiketoimintoihin.
Pirkko Harrela muistutti, että UPM on panostanut paljon innovaatioihin kuten biopolttoaineisiin, -kemikaaleihin, -medikaaleihin ja komposiitteihin. Näistä polttoaineet tuottavat jo kannattavaa kasvua.
Kodinkoneista tunnetun Gigantin kannattavuus on vahvasti kiinni asiakkaiden käyttäytymisessä. Kuluttajaluottamuksen notkahtaminen tai sotapelot eivät ole puraisseet pahasti Giganttia, sillä koko konsernin myynti ylittää koronaa edeltävän tason.
Suomen Gigantin toimitusjohtaja Laura Tarkka nostaa tärkeimmäksi myyntivaltiksi luotettavat asiantuntijat, joiden avulla saadaan sitoutuneita asiakkaita. Vastuullisuustavoitteisiin tähdätään panostamalla kodinkoneiden korjaamiseen sen sijaan, että aina tarjottaisiin uutta tilalle.
Metso Outoteckin toimitusjohtaja Pekka Vauramo korostaa yhtiönsä teknologiaosaamista, jolla on kysyntää ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaittojen hillinnässä. Kaivosteollisuutta palvelevalta yhtiöltä kysytään innovaatioita, joilla kaivosyhtiöt pystyvät pienentämään hiilijalanjälkeään ja muita ympäristöongelmia.
Ilmasto- ja ympäristöriskit tunnetaan
Vaikka maailma ympärillä on likimain tulessa, niin riskeihin on mahdollista varautua ja ennakoida esimerkiksi ilmastonmuutokseen, hintojen nousuun tai energian saatavuuteen liittyviä ongelmia.
Vastuullisuusasiat otetaan vakavasti, mutta Metso Outotecin Pekka Vauramo epäilee, että kovin nopeasti muutos yrityksissä ei tapahdu. Suomi on selkeä edelläkävijä. Gigantin Laura Tarkka korostaa, että muutos lähtee ihmisistä: ”Niin kauan, kun asiakkaat ostavat vain halvinta, niin asiat eivät oikein etene oikeaan suuntaan.”
UPM otti ilmasto- ja ympäristöasiat strategiansa ytimeen vuosia sitten, mikä näkyy uusien tuotteiden kehittämisessä. Ilmastonmuutoksen varalta yhtiö on laatinut kolme kehityskulkua, joihin liiketoiminnoissa varaudutaan.
Työvoiman saatavuus herättää huolta
Osaavan työvoiman löytäminen on muodostunut ongelmaksi, jota ei hetkessä ratkaista.
Pekka Vauramo uskoo, että globaalisti toimivat yritykset ovat työvoiman osalta paremmassa asemassa, koska tuotantoa ja tuotekehitystä voidaan siirtää yksiköstä ja maasta toiseen. Gigantissa on koko ajan avoimia työpaikkoja. UPM on toistaiseksi onnistunut saamaan hakemuksia enemmän kuin työtä on tarjolla, mutta koko metsätalouden ketjussa alkaa olla pulaa ammattilaisista.
Jos koulutettua työvoimaa ei tule työperäisen maahanmuuton kautta, niin aivovuoto Suomesta ulkomaille kiihtyy. Se olisi kova isku koko kansantaloudelle, jonka rasitteena on ikääntyvä väestö ja kasvava velkataakka.
LJK:n huippuseminaarin tallenne löytyy LJK-kanavalta YouTubesta:
https://www.youtube.com/channel/UCHBoyTAxiYBNQSfD5ZVwHjQ