Liikkeenjohdon konsulttien jäsenluetteloon tutustuminen osoittaa varsin selvästi, että konsulttien työtä on lähes mahdoton määritellä tyhjentävästi parilla lauseella. Ulkopuolista osaajaa tarvitaan valmentamaan, kouluttamaan ja prosessiohjaamaan kaikilla toimialoilla ja hyvin erilaisissa tilanteissa.
LJK:n jäsenet Tanja Alanen, Mikko Marja-aho ja Mika Kamensky kertovat, millaista osaamista he tuovat yrityksiin.
Tanja Alasen yritys OmaTalousjohtaja tuo nimensä mukaisesti johtotason talousosaamista yritykseen. Yritys on tuolloin kenties kasvu- tai siirtymävaiheessa. Tai sitten talousjohdossa muutoin tarvitaan lisäresurssia. Alanen kuvailee itseään kehittäjäksi, sparraajaksi ja toteuttajaksi ¬– talousjohtajaksi, controlleriksi ja lisäresurssiksi.
Melko tyypillisesti hän toimii kasvavissa yrityksissä niiden ensimmäisenä talouspäällikkönä tai controllerina, kunnes yritykset palkkaavat ensimmäisen oman.
– Toimin usein myös hallituksen sihteerinä ja autan verosuunnittelussa. Olen myös huolehtinut yhtiökokouskutsuista ja pöytäkirjoista.
Hän mainitsee, että hyvä hallintotapa edellyttää lukuisten asioiden huomioimista muun muassa tilaajavastuissa, tietosuojassa ja työturvassa. Joissakin pienyrityksissä toimitaan noissa kysymyksissä rimaa hipoen tai tietämättömyyttä jopa lakia räikeästi kiertäen. Alanen on saattanut hyvän hallintotavan käytännöt ajan tasalle.
– Ulkopuolisen apua tarvitaan tyypillisesti myös muutostilanteissa. Esimerkiksi pörssilistautuminen teettää työtä talon sisällä, vaikka mukana jo olisi listautumiseen erikoistuneita konsultteja. Olen toiminut inhouse-henkilönä, joka kerää yrityksen sisältä dataa analyytikoille ja muille konsulteille.
Myös tietojärjestelmähankkeet, kuten SAP-hanke, vievät yrityksissä paljon aikaa. Alanen on hoitanut yrityksen vanhaa järjestelmää kuukausiraportteineen ja tilinpäätöksineen, jotta talouspäällikkö saa keskittyä SAP-hankkeeseen.
Myös siirtohinnoitteludokumentaatiot voivat olla niin työläitä, että yritykset tarvitsevat lisäkäsiä muiden ulkopuolisten tilintarkastajien ja lakimiesten lisäksi.
Alasen puoleen käännytään myös tilanteissa, joissa talouspäällikkö sairastuu tai irtisanoutuu. Rekrytoinnin käynnistäminen ja uuden talouspäällikön löytäminen vievät aikaa, jolloin ulkopuolinen auttaa siirtymäajan yli.
Alanen sanoo, että ulkopuolisen talouspäällikön tarve olisi monessa yrityksessä suuri. Osa yrityksistä osaa etsiä apua ulkopuolelta, osa ei välttämättä tiedä, miten suuri apu lyhyestäkin ulkopuolisesta tuesta voi olla. Joissakin on tarvetta esimerkiksi päiväksi tai kahdeksi viikossa – kunnes kenties huomataan, että yrityksen on palkattava taloushallintonsa lisää ihmisiä.
Julkisten tilojen selvitystä
Tilakonsultit on julkisten toimitilojen asiantuntijapalveluihin erikoistunut konsulttiyritys. Yrityksen perustaja, arkkitehti Mikko Marja-aho ehti palkkatyöaikanaan olla Espoon kaupungin ja Pöyryn palveluksessa. Hän näki tuolloin, miten suuri tarve julkisella sektorilla oli saada apua rakennushankkeiden käynnistysvaiheen suunnitteluun.
– Ennen kuin hanke alkaa, on kyettävä määrittelemään taloudellinen pohja, jossa on toiminnallisesti järkeä ja joka on oikein mitoitettu, toisin sanoen vastaa taloudellista kantokykyä.
Oman yrityksen perustettuaan hän otti tavoitteekseen tehdä paitsi perinteistä hankesuunnittelua, myös arviointia, jossa paneuduttaisiin hankkeiden talouteen ja tekniseen toimitilakantaan.
– Kun aloitamme tyypillisen yhteistyön kuntien kanssa, selvitämme nykyisen toimitilakannan ja laskemme sen palvelukapasiteetin.
Marja-aho ja hänen kollegansa selvittävät, mitkä rakennukset on järkevä omistaa, mitkä myydä pois, mitä kannattaa kehittää. He toisin sanoen salkuttavat toimitilojen tilanteen. Tämän jälkeen päästään tarkastelemaan varsinaista tilatarvetta.
Kunnat saavat vaihtoehtoskenaarioita, jotka havainnollistavat, miten mikin tilaratkaisu vaikuttaisi kunnan talouteen. Laskelmat tehdään elinkaarikustannuksina, jolloin eri vaihtoehtojen erot voivat olla kymmeniä miljoonia euroja.
Marja-aho kertoo, että asiakas pitää perehdyttää hyvin ja selvittää esimerkiksi, millaisia parametreja konsultit käyttävät laskelmissaan.
–Tämä on rinnalla oppimista, ja käymme yleensä asioita läpi työpajoissa. On hienoa nähdä asiakkaiden oppivan ja oivaltavan, miksi tarvitaan salkutusta ja mallintamista.
Marja-aho on konsultoinut kaikenkokoisia kuntia. Niistä isoimmissa on omiakin toimitila-asiantuntijoita, mutta niissäkin on tarvetta ulkopuoliselle avulle.
Sote-uudistus tietää kunnissa ylimääräistä työtä. Kunnat joutuvat määrittämään esimerkiksi maakunnille siirtyvien tilojen vuokrat. Koska omaa erityisosaamista tällaiseen ei välttämättä ole, tilanteeseen haetaan ulkopuolisen apua.
Strategiaa tarvitaan nyt yhä enemmän
Mika Kamenskyllä on useiden vuosikymmenien kokemus konsultoinnista. Ennen itsenäisen konsultin uraa hän toimi talouselämän toimialajärjestöissä. Hän perusti oman konsulttiyrityksen 1980 ja on siitä lähtien keskittynyt organisaatioiden strategiakonsultointiin. Aluksi hän konsultoi ennen kaikkea suuria metalli- ja metsäteollisuusyrityksiä, sittemmin mukaan ovat tulleet myös muut toimialat, perheyritykset, pk-yritykset, kauppa, palvelut, asiantuntijaorganisaatiot sekä non profit -organisaatiot.
Hänen yrityksessään on ollut töissä strategisen johtamisen asiantuntijoiden lisäksi muun muassa leadershipiin perehtynyt psykologi, skenaarioeksperttinä futurologi sekä saneerausten asiantuntija.
Kamensky huomauttaa, että strateginen johtaminen on taitolaji, joka vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä.
– Strategia jää tänä päivänä helposti hektisen ja nopearytmisen liiketoiminnan jalkoihin. Hyvän strategiatyöskentelyn tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt, pikemmin päinvastoin, Kamensky sanoo.
Strategian avulla yritys hallitsee ympäristöä. Silloin yritys kykenee sopeutumaan ympäristömuutoksiin, pystyy muokkaamaan toimintaympäristöään sekä osaa valita toimintaympäristönsä.
¬– Kokenut liikkeenjohdon konsultti pystyy tuomaan merkittävää lisäarvoa yrityksen strategiatyöskentelyyn.
Lisäarvo syntyy, kun laajan kokemuksen hankkinut konsultti osaa kyseenalaistaa sekä tehdä oikeat kysymykset. Varsinaiseen strategiatyöskentelyyn hän tuo mukaan hyvän strategian arkkitehtuurin sekä työkalut.
Kamensky on kirjoittanut useita strategisen johtamisen kirjoja, joista tunnetuimmat ovat Strateginen johtaminen – menestyksen timantti ja Menestyksen timantti.
Eikä tässä kaikki!
Konsulttien tukea tarvitaan yleisesti muutostilanteissa. Viime vuosina heihin on turvauduttu yleisesti silloin, kun liiketoimintoja halutaan digitalisoida.
Konsultit auttavat myyntiorganisaatioita uuteen vauhtiin, tuovat uusia työkaluja käytännön työhön, ovat apuna kansainvälistymisessä, kehittävät henkilöstöä ja auttavat löytämään oikeat rekrytoitavat.
Mika Kamensky summaa, että konsultin tehtävä on auttaa asiakasta parempiin tuloksiin. Konsultti ei päätä yrityksen asioista mutta hänen tulee kyseenalaistaa ja tuoda sisältöä, jota yrityksessä ei ole.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.