Kriisitilanteissa johtaminen on hyvin samankaltaista erilaisissa organisaatioissa, eikä johtamisessa saa jättää mitään epäselväksi. Näin arvioi LJK:n varapuheenjohtaja Mika Kalliomaa yhdistyksen jäsenille suunnatussa webinaarissa. Prikaatikenraali Kalliomaa toimii Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina, mitä ennen hän johti Porin prikaatia. Liike-elämän johtamisesta hänellä on kokemusta Are Oy:n hallituksesta.
Mika Kalliomaa näkee paljon yhtäläisyyksiä sotilas- ja siviilijohtamisessa. Hyviä johtajia tarvitaan molemmissa, ja ominaisuuksiltaan hyvät johtajat muistuttavat toisiaan oli kyse toimitusjohtajasta tai kenraalista.
Ihmisten johtamisen periaatteet löytyvät hieman yllättäen vuoden 1964 sotilasvalasta, jossa johtaja-asemaan nouseva lupaa olla oikeudenmukainen, huolehtia alaisten hyvinvoinnista, huomioida alaisten toiveista, neuvoa ja ohjata alaisia sekä olla hyvä ja kannustava esimerkki.
Johtamistaitojen vastapainona sotilasvala nostaa esiin alaistaidot, joiden perusteella annetut tehtävät suoritetaan loppuun, käyttäydytään kunnollisesti ja totellaan johtajia. Kollegoja kohtaan otetaan suora ja auttavainen asenne. Ja velvollisuuksia ei rikota mistään syystä.
Organisaationrakenne ja roolit kirkkaana kriisitilanteessa
Vaikka johtaminen olisi hyvissä kantimissa, niin kriisitilanteessa edellytetään koko organisaatiolta tehokasta ja johdonmukaista toimintaa. Silloin ei ole aikaa säätää organisaatiorakenteita tai rooleja uusiksi, vaan pitää noudattaa valmista ja ennalta harjoiteltua suunnitelmaa sotilaallisen täsmällisesti. Tilannekuva täytyy olla joka tasolla selkeä. Mika Kalliomaa puhuu resoluutiosta, joka tarkoittaa, että tilannetta pitää tarkastella eri näkökulmasta eri tasoilla. Jos ylimmälle johdolle tarjoaa liian tarkkaa resoluutiota, vaarana on, että kokonaiskuva sumenee ja johtajat alkavat keskittyä yksityiskohtiin.
Johtamisen kulmakivet
Sanotaan, että joukkoja johdetaan edestä. Kalliomaa allekirjoittaa tämän, mutta pienellä lisäyksellä. Hänen mielestään johtajan tulee näkyä muuallakin kuin vain etulinjassa, erityisesti kriisitilanteissa. Näkyvä johtaja pystyy luomaan ympärilleen luottamusta ja arvostusta, mistä syntyy vakautta. Ne ovat johtamisen peruskiviä kuten oppiminen ja innostus, jotka puolestaan luovat organisaatioon liikettä ja kasvua.
Puolustusvoimista tuttu linjaorganisaatio on käytössä edelleen monissa organisaatioissa. Myös matriisiorganisaatio on ongelmistaan huolimatta yhä yleisesti käytössä. Molemmista johdetaan projektiorganisaatioita aina tilanteen ja tarpeen niin vaatiessa.
Uusimpana mallina puhutaan verkosto-organisaatiosta, joka elää luovasti etenkin asiantuntijatehtävissä ja usein yhdistettynä johonkin perinteiseen rakenteeseen. Kalliomaa arvioi etätyön yleistyessä hybridimallien yleistyvän, mikä lisää johtamisen haasteita, mutta olipa malli tai kriisi mikä tahansa, johtamisen kulmakivet pysyvät paikallaan.
Jouko Marttila
Kirjoittaja on LJK:n puheenjohtaja