Ajasta ja paikasta riippumaton työ yleistyy, eivätkä nuoret sitoudu enää yrityksiin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Samaan aikaan koulutetusta työvoimasta on pulaa. Johtamiseen kaivataan enemmän arvopohjaisuutta, totesivat LJK:n järjestämään Työelämän Pyöreään pöytään osallistuneet Aalto yliopiston professori Kristiina Mäkelä, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja liikkeenjohdon konsultti Heidi Gutekunst Amara Collaborationista. Puheenjohtajana toimi Turun yliopiston työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä.
Heidi Gutekunst korosti, että kapitalismin on luotava arvoa muillekin kuin vain omistajille. Ilmastonmuutos on yksi suoraan toimintaympäristöön vaikuttava asia, joka on otettava yritysten johtamisessa huomioon. ”Jokaisen johtajan on katsottava pidemmälle kuin seuraavaan kvartaaliin tai ensi vuoteen. Samalla on pystyttävä luomaan ympäristö, jossa syntyy luottamusta ja toimitaan paineen alla yksilöinä ja yhdessä”, Heidi sanoi.
Professori Kristiina Mäkelän mielestä suurimmat muutokset työelämässä ovat merkityksellisyyden korostuminen ja työn irtoaminen ajasta ja paikasta. Nuoret eivät sitoudu yhteen työpaikkaan ja kaipaavat arvopohjaista johtamista. Samalla työpaineet ovat lisääntyneet.
”Työ tulee älylaitteiden ja verkkoyhteyksien mukana kaikkialle. Rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä on vaikeaa. Joissain tehtävissä tuottavuus voi kasvaa, mutta luovuus ei. Pandemia laski yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, mikä on luovuuden ja innovaatioiden kannalta tärkeää”, professori Mäkelä arvioi.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on huolissaan tuottavuudesta, jonka kasvu Suomessa on pysähtynyt. Työvoimapula pahentaa tilannetta, eikä työntekijöiden suuri vaihtuvuus ainakaan nosta tuottavuutta.
”Vaikka johtaminen on kansainvälisesti vertailtuna Suomessa hyvällä tasolla, niin aina voi parantaa. Ja tärkeintä olisi nyt löytää keinoja, joilla nuoria saadaan houkuteltua ja sitoutettua tulevaisuuden työpaikkoihin”, Aki Kangasharju uskoo.
Katso koko keskustelu ohesta.