Safi Bahcall: Loonshots. How to Nurture the Crazy Ideas That Win Wars, Cure Diseases, and Transform Industries.
St. Martin’s Press. 2019. 368 sivua.
Financial Times- ja Washington Post-sanomalehdet nimesivät tämän kirjan kymmenen parhaimman joukkoon vuonna 2019 ja luettuani kirjan voin alleviivata, että laatulehdet ovat oikeassa. Safi Bahcallin kirja on lukemisen arvoinen.
Kirjan mukaan suurimmat läpimurrot kautta historian on tehty pähkähullujen ideoitten avulla. Samalla Safi Bachall kuvaa vaikeuksia, joista huolimatta pähkähulluista ideoista kuten esimerkiksi tutka, on tullut totta, ja miten merkittävät keksijäyhtiöt kuten esimerkiksi Pan-Am, kompastuvat omaan näppäryyteensä.
Toinen mielenkiintoinen osa kirjaa ovat ihmiset pähkähullujen ideoitten takana ja heidän taustansa. Bachall kuvailee kuinka suuret läpimurrot tarvitsevat tuekseen laajan joukon erilaisia osaajia. Kolmas ja tärkein oppi on, että organisaatiossa pitää osata siirtää pähkähullu idea keksijöiltään henkilöille, jotka osaavat projektinomaisesti tehdä siitä totta.
Pähkähullut ideat syntyvät monesti yksinäisten ihmisten päässä ja sattuman kautta jäävät elämään. Tämänkaltaisia ihmisiä ja yhtiötä ovat esimerkiksi lentoyhtiö Pan-Am ja sen perustaja Juan Trippe, Raytheonin Vannevar Bush, Applen Steve Jobs ja tietenkin Polaroidin keksijänero Edwin Land. Historiallisena kuriositeettina kirjassa esitellään myös kapitalismin keksijä Adam Smith.
Itseasiassa parasta kirjassa ovat nämä tarinat ja erityisesti, kuinka ne on kerrottu. Tunnustan, että ihastuin kirjoittajan tyyliin tuoda esiin teollisia menestystarinosta. Niistä mielenkiintoisin oli ehdottomasti Edwin Landin tarina, ja yksistään hänen takiaan tämä kirja on lukemisen arvoinen.
Mitkä ovat kirjan keskeiset ideat?
Kirjan keskeinen idea on selittää kuinka ideat kaupallistuvat sekä mikä tappaa innovatiivisen yhtiön. Safi Bachall noudattelee ajattelussaan fysiikan lakeja, joissa löydetään joku perustavaa laatua oleva tosiasia ja erilaisten vihjeiden pohjalta ryhdytään selvittämään ympäröivää todellisuutta. Kun fysiikan lakeja noudatteleva lainalaisuus on löytynyt, niin Bachallin mukaan pähkähullujen ideoitten kaupallistaminen mahdollistuu.
Pähkähullut ideat kaipaavat tuekseen niiden syntymisen mahdollistavan yrityskulttuurin ja tueksi joukon ihmisiä, jotka pragmaattisesti kasvattavat ideoista tuotteita.
Amerikkalaisen bisneskirjan tyyliin tarjolla on metodi, jolla ideat muuttuvat todeksi. Sitä kutsutaan kirjassa Bush-Vail -säännöksi:
1. Osaajakorit: Pähkähullut ideat tarvitsevat sekä ideanikkareita että projektipäällikköjä, mutta nämä kaksi osaajaryhmää kannattaa pitää erillään, koska muuten ne rupeavat sotimaan keskenään.
2. Vaiheistus: Pähkähullujen ideoiden taustalla olevat ideanikkarit ja projekti-ihmiset pitää ohjata idean tuotteistamiseen eri vaiheissa ja kohdella tasapuolisesti.
3. Tapa toimia: Systeemi tai prosessi, joka tuottaa ja varjelee pähkähulluja ideoita – kaipaa myös tukea, turvaa ja suojelua.
Kirjan vaikein kysymys on, että miksi hyvät tiimit, hyvät tarkoitukset ja parhaat ihmiset tappavat erinomaisia ideoita. Sosiaalisen median alusta Friendster hävisi, koska sen ohjelmointivirheet haittasivat käyttäjiä. Pan-Am hävisi kilpailun, koska siellä noudatettiin ideanikkareitten ohjeita liian pitkään. Polaroid kuoli, kun se unohti perustehtävänsä ja ryhtyi taiteilemaan tuotteistamalla Polavisio-videokameran, jolla oli enemmän tieteellistä tai esteettistä vetovoimaa kuin kaupallista merkitystä.
Lopuksi on pakko kertoa Adam Smithin legendaarinen lausahdus. Hän totesi ystävilleen kuusi päivää ennenkuin kuolemaansa, että: “I love your company, gentlemen, but I believe I must leave you to go to another world.”
Kirjoittanut: Mikko Mattinen, kirja-aktivisti ja digitaalisen liiketoiminnan johtaja.