
Maailma on siirtymässä aikakauteen, jossa kestävyyden kysymykset eivät enää ole erillisiä strategioita tai vihermerkintöjä, vaan liiketoiminnan perusrakenteisiin kytkeytyvä muutosvoima. Vihreä siirtymä, eli koko talouden ja yhteiskunnan uudistaminen ympäristön kannalta kestäväksi, on monella tapaa aikamme merkittävin transformaatioprosessi. Se haastaa organisaatiot, päättäjät – ja myös liikkeenjohdon konsultit.
Olin toukokuussa 2025 puhumassa Keskuskauppakamarin ja Liike-elämän ja johdon konsultit LJK ry:n Certified Management Consultant -ohjelmassa aiheesta ”Vihreä siirtymä ja vastuullisuus – miten liiketoiminta muuttuu”. Esityksessäni käsittelin vihreän siirtymän monikerroksisuutta ja konsultoinnin uusia ulottuvuuksia muutoksen edetessä.
Vihreä siirtymä on systeeminen muutos
Vihreä siirtymä ei tarkoita vain energiajärjestelmän murrosta tai teollisuuden päästövähennyksiä. Se sisältää myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, kulutuksen muutokset, reilun siirtymän sosiaaliset näkökulmat sekä hallinnon ja yritysvastuun uudelleentarkastelun. Puhdas siirtymä puolestaan painottuu erityisesti teollisuuden ja energian teknologisiin muutoksiin.
Kyseessä on systeeminen muutos, jota ei ratkaista yksittäisillä toimenpiteillä vaan kokonaisvaltaisella uudistumisella. Konsultin rooli tässä muutoksessa ei ole vain tuottaa analyyseja tai ratkoa irrallisia ongelmia vaan auttaa rakentamaan toimintaympäristöjä, joissa kestävä arvonluonti voi syntyä ja skaalautua.
Kestävyys ei ole kustannuserä – se on uusi arvonluontimalli
Vihreä siirtymä siirtää arvonluonnin painopistettä kulutuksesta kestävyyteen. Uudet markkinat edellyttävät uudenlaista ajattelua, jossa yrityksen menestys mitataan yhä useammin sen kyvyllä tuottaa arvoa paitsi taloudellisesti, myös sosiaalisesti ja ekologisesti. Tämä kolmijakoinen arvonluonti vaatii konsultilta uudenlaista osaamista: systeemiajattelua, ekosysteemien rakentamista, innovaatioiden skaalautumista ja muutoskyvykkyyden fasilitointia.
Esimerkiksi hiilidioksidi ei ole enää pelkkä päästö, vaan siitä voi syntyä resurssi: rakennusmateriaali, kemikaali tai muovi, joka sitoo hiiltä pitkäksi aikaa. Kiertotalous, uusiutuva energia, tekoäly ja datan hallinta avaavat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii kykyä hahmottaa nopeasti muuttuvia verkostoja ja sääntely-ympäristöjä.
Konsultti systeemisessä murroksessa
Konsultoinnin ammattieettiset standardit ja CMC-pätevyys saavat uuden painoarvon tilanteessa, jossa kestävyysmurros tuo mukanaan sekä strategisia epäjatkuvuuksia että moraalisia valintoja. Vastuullinen konsultti ei vain tuo sisältöä pöytään – hän auttaa asiakastaan hahmottamaan reittejä epävarmuuden halki, kirkastamaan prioriteetteja ja suuntaamaan resursseja siellä, missä niillä on pitkän aikavälin vaikutus.
Tämä vaatii uudenlaista yhteistyötä. Toimintaympäristö muuttuu verkostomaisemmaksi ja ketterämmäksi. Monimutkaisessa maailmassa kukaan ei menesty yksin – ei yritys, ei julkinen sektori, ei asiantuntija. Siksi myös konsultin on kyettävä toimimaan fasilitoijana, rakentamaan siltoja eri sidosryhmien välillä ja vahvistamaan asiakkaansa ekosysteemikyvykkyyttä.
Mihin suuntaan liikkeenjohdon konsultointi on kehittymässä?
Konsultoinnin ytimessä on edelleen kyky analysoida, kiteyttää ja ehdottaa. Mutta vihreän siirtymän aikakaudella nousevat esiin erityisesti seuraavat roolit:
- Strateginen selkeyttäjä: auttamaan organisaatiota ymmärtämään muutoksen suuret linjat.
- Tulevaisuusorientoitunut fasilitoija: joka rakentaa tilaa yhteiselle oppimiselle ja kokeilulle.
- Ekosysteemin rakentaja: joka näkee, että ratkaisut syntyvät usein rajapinnoilla – ei siiloissa.
- Resilienssin tukija: joka auttaa organisaatioita vahvistamaan kriisinsietokykyään sekä rakenteellisesti että kulttuurisesti.
Vihreä siirtymä ei ole pelkästään strateginen mahdollisuus – se on myös velvollisuus. Konsultin tehtävä ei ole vain ratkaista ongelmia, vaan auttaa rakentamaan parempia kysymyksiä. Sellaisia, joiden äärellä syntyy tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja.
Satu Vorma
CMC-konsultti
Vorma Consulting Oy