Liiketoiminnan muodonmuutos ja kansallisen kilpailukyvyn kehittäminen avasivat menestyksen eväitä tulevaisuuden Suomessa. Seminaariin Etelärantaa oli saapunut 50 asiasta kiinnostunutta kuulemaan ja keskustelemaan. Oheisena tiivistelmä keskeisistä johtopäätöksistä, alustajien esitykset ja nauhoitteet katsottaviksi.
Suomi stagnaatiosta uuteen nousuun, mutta millä eväillä? – alivaltiosihteeri Petri Peltonen, TEM – Suomi 2025 – Yhdessä rakennettu
- Suomi menestyy vastaamalla globaaleihin haasteisiin, kilpailemalla innovaatioilla ja hallitsemalla globaaleja arvoketjuja
- Suomen ”Uuden kasvun tarina”: Biotalous, Clenatech ja Digitalisaatio – ylivoimaiset kilpailukykytekijät → kasvun kärki tulevina vuosina
- Mikroyritykset (1-9 henkilöä) työllistämisen ja kasvun iso potentiaali
Kansallisen kilpailukyvyn kehittämisen menestystarina – case Singapore – Timo Silén, LJK
- Singaporessa tehdään joka asiassa faktatiedoin ”maailman parasta”
- Singapore on yksi maailman suosituimmista yrityspuolen sijoituskohteista
- Virkamiehillä on käytössään yksityisen puolen uusimmat johtamisvälineet ja niitä myös käytetään
- Valtio on vahva ja läsnä oleva; hallinto on pieni
Kansallinen kilpailukyky: näkökulmia Suomen kansallisen liiketoimintajärjestelmän uudistamiseen – Professori Kari Lilja, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu
- Uskallusta avoimeen innovaatioprosessiin tavoittelemaan radikaaleja innovaatiota myös toimialoille, joita aikaisemmin ei ollut olemassa
- Uudenlaisia hautomoja ja kiihdyttämöjä – vertaistukea ja räätälöityjä tietämyspalveluja – esim. www.kasvuryhmä.fi
- Julkinen sektori suunnannäyttäjäksi riskinottojen kautta
Ekosysteemit ja verkostojen parviäly. Tulevaisuuden liiketoiminnan suuntaviivoja – Katri Valkokari, Principal Scientist, Dr., VTT Business ecosystems
- Kilpailukykytekijäksi on nousemassa verkostoitumisen nopeus, dynaamisuus, projektimaisuus – osaamisen ympärille syntyy riippuvuus
- Yritysten selviytymisen avaintekijänä on erilaisten verkostojen rinnakkaisuuden hallinta ja nopea verkostoparvien muodostaminen
- Alihankinta → Kumppanuus → Yhteiskehittäminen → Sosiaalinen pääoma
- Uudet kytkennät omassa liiketoiminnassa tulisi nähdä mahdollisuuksina!
Lisätietoa http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T152.pdf
Liiketoimintamallien kehittäminen kilpailuedun lähteeksi – Otto Mäkelä, Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
- Liiketoimintamallien kehittämisestä pitäisi tulla rutiininomainen prosessi jokaisessa yrityksessä
- Tieto- ja ”ihmis”näkökulma ei ole edustettuna nykyisissä liiketoimintamallien eikä dynaamisten kyvykkyyksien käsitteissä (kehitystyö käynnistetty)
- Liiketoimintamalli kommunikoinnin välineeksi myös verkostoissa!
- Liiketoimintamallien kuvaaminen dynaamiseksi kyvykkyydeksi!
Mitä tarkoitetaan johtamisen orkestroinnilla vietäessä läpi liiketoiminnan muodonmuutoksia – Johan Wallin (D.Sc. & M.Sc.) – Managing Partner, Synocus Oy
- Painopiste on siirtymässä ulkoisten suhteiden = verkoston orkesterointiin, yhteistoimintojen optimointiin ja arvon luontiin ekosysteeminä
- Orkesterointi: Resurssien Dynaaminen järjestäminen – oikeiden kyvykkyyksien mukaan ottaminen
- Integroidut Public-Private – People ponnistukset uusien toimintamallien kehittämiseen tarpeellisia! – Ketä aktiivisia/vastuullisia toimijoita?
- Dynaamiset kyvykkyydet muodostuvat verkostoissa – jatkotutkimus on tarpeen
- Orkesteroiva toimija onnistuu erottuvalla osaamisella ja eri osapuolten osoittaman arvostuksen ja kunnioituksen voimalla
Yhteenvedon laatija:
Tapio Varis, LJK, hallituksen jäsen, 040 5805444
